Yleisradion pääjohtajalle kirjepommi: Kuka oli lähettäjä Harri Likainen?

Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurulle kirjepommin lähettänyttä ei saatu koskaan kiinni. Kun kirjepommi räjähti, kuoren avannut sihteeri loukkaantui.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurun mukaan kirjepommitapaus johti Yleisradion turvajärjestelmien muuttamiseen. Tapahtuman jälkeen kirjeitä alettiin läpivalaista. Kuva: IS/Lehtikuva

Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurulle kirjepommin lähettänyttä ei saatu koskaan kiinni. Kun kirjepommi räjähti, kuoren avannut sihteeri loukkaantui.
Teksti: Markus Ahonen

Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurun sihteerin työviikko on juuri alkanut. On maanantaiaamu 16. kesäkuuta 1986 klo 10. Sihteeri avaa päivän postia pomonsa työhuoneen viereisessä huoneessa Ylen hallintorakennuksen seitsemännessä kerroksessa Helsingin Töölössä Kesäkatu 2:ssa. Kukaan ei osaa odottaa, että postikasan joukossa on kirjepommi.

Sihteerin 7-vuotias poika on mukana töissä odottamassa isäänsä hakemaan häntä. Poika on hetkeä aikaisemmin ollut äidin työhuoneessa, mutta siirtynyt käytävälle lukemaan Aku Ankkaa.

Kello tikittää ja avattavien kirjeiden kasa hupenee. Sihteeri ottaa käteensä hieman tavallista paksumman ruskean pussimaisen kuoren. Avatessa kirje räjähtää sihteerin käsiin, ja ikkunat pullistelevat räjähdyksen paineesta.

Viereisessä huoneessa oleva Kiuru ja muut lähellä työskentelevät ihmiset kuulevat räjähdyksen ja juoksevat paikalle.

”Luulin ensin, että televisio räjähti. Sellaistakin tapahtuu, mutta sitten muistin, ettei huoneessa ollut televisiota”, Kiuru kertoo.

”Saimme nopeasti väkeä kokoon ja poliisin ja ambulanssin hälytettyä. Annoimme sihteerille ensiapua ja veimme hänet lepäämään ennen ambulanssin saapumista. Oli onni, että hän avasi postia seisoviltaan. Hän sai vammoja käsiin, kasvoihin ja rintaan. Jos hän olisi ollut istuviltaan, kasvovammat olisivat olleet pahemmat. Onni oli myös, ettei poika ollut enää huoneessa.”

Sihteeri kiidätettiin sairaalaan leikkaukseen. Seurauksena oli muutaman viikon pituinen sairasloma. Myös työhuone kärsi vaurioita.

Kesäkuussa 1986 Suomea kohahdutti poikkeuksellinen rikos: Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurulle lähetetty kirjepommi. 

Kesäkuussa 1986 Suomea kohahdutti poikkeuksellinen rikos: Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiurulle lähetetty kirjepommi.  Kuva: IS/Lehtikuva

Dirty Harry inspiroi

Kirjepommi oli turvallisena tunnetussa Suomessa harvinainen tapaus. Räjähdystä edeltävänä päivänä keskustapuolue oli valinnut Paavo Väyrysen vuoden 1988 presidentinvaalin ehdokkaaksi. Seuraavana sunnuntaina argentiinalainen jalkapalloilija Diego Maradona teki vuosisadan maaliksi kutsutun täysosuman.

Kesäkuun maanantaisessa aamussa jokin rikkoutui. Pian selvisi, ettei kohteena ollut sihteeri, vaan itse väsätty pommi oli osoitettu Kiurulle. Välittömästi tapahtuman jälkeen pääkaupunkiseudun lehtiin ja yhteen paikallisradioon lähetettiin kirje, jossa oli valokopioituna tunnustus. Allekirjoituksena kirjeessä oli terroristiryhmä ”Harri Likainen”. Tekijä ilmoitti pommin syyksi tv-väkivallan, johon Kiurun johtama Yleisradio oli syyllistynyt.

Paria vuotta aikaisemmin televisiosta oli näytetty Clint Eastwoodin tähdittämä elokuva Likainen Harry, jonka arvioitiin inspiroineen lähettäjää nimivalinnassa. Suomessa elettiin puhuttavia tv-murroksen aikoja. Tekeillä oli seuraavana vuonna voimaan tuleva tiukka videolaki. K-18-tasolle arvioidut Kummisetä-elokuvat lähetettiin televisiosta. Eroottisen elokuvan klassikko Emmanuelle näytettiin seuraavana vuonna MTV:llä.

Ainutlaatuista tapausta tiukasti seuranneet lehdet kertoivat, että Harri Likaisen kirje oli kirjoitettu valtavammalla vimmalla, ja se uhkui todellista vihaa. Kirjeessä pommi kuvailtiin yksityiskohtaisesti, joten poliisi oli varma, että kirjeiden lähettäjä oli rakentanut pommin. Kirje sisälsi myös uhkauksen: mikäli tv:n väkivaltaorgiat jatkuvat, yksi Yleisradion työntekijä tapetaan.

Media oli kiinnostunut Suomen olosuhteissa epätavallisesta rikoksesta. Tekijän motiivit ja pommin koostumus puhuttivat.

Media oli kiinnostunut Suomen olosuhteissa epätavallisesta rikoksesta. Tekijän motiivit ja pommin koostumus puhuttivat. Kuva: IS/Lehtikuva

Kuva: IS/Lehtikuva

Kuva: IS/Lehtikuva

Kirjepommi ankaraan syyniin

Poliisi aloitti perinpohjaisen tutkimustyön. Tutkimuksissa puitiin mahdollisia vihamiehiä ja jopa poliittisia kytköksiä aina Etelä-Afrikan rotusortovaltion kannattajia myöten. Yksi olettamus oli, että tekijä halusi nauttia murhayrityksen tuomasta julkisuudesta.

”Asiaa selvittämään otettiin rikospoliisin, järjestyspoliisin ja tekniikkaosaston lisäksi myös erikoisosastoja. Olin itsekin suojelupoliisin (Seppo) Tiitisen kuultavana”, Kiuru kertoo.

Kirjeen lähetyspaikaksi paljastui Helsingin pääposti Mannerheiminaukiolla. Kirje oli lähetty ennen viikonloppua perjantaina 13. päivä. Poliisin tutkimusten kannalta epäedullinen päivä, mutta lähettäjän onnenpäivä.

Kirje oli lähetetty toimistoaikana, mutta tarkempaa kellonaikaa ei voitu määritellä. Yhden päivän aikana Helsingin pääpostissa kävi vähintään satamäärin asiakkaita. Varmaa tietoa ei ole, tuotiinko kuori postikonttoriin vai konttorin laatikkoon. Sekään ei selvinnyt, toiko kuoren itse tekijä vai joku muu.

Tuon ajan turvajärjestelmät olivat toisenlaiset, sillä valvontakameroita ei ollut nykyisiä määriä. Dna-tutkimukset, jotka olisivat voineet auttaa kirjeen tutkimisessa, aloitettiin suomalaisessa rikostutkinnassa vasta 1991.

Kuva: IS/Lehtikuva

Kuva: IS/Lehtikuva

Murhapolttoyritys edelsi

Jo kirjepommitapausta edeltäneenä vuonna ilmassa oli traagisia enteitä. Tuolloin Yleisradion ruotsinkielisten ohjelmien ohjelmapäällikkö oli saanut uhkauskirjeitä, joissa arvosteltiin ohjelmien sisältöä, erityisesti seksuaalisiin sisältöä.

Ylellä näytettävä raiskausnäytelmä oli erityisen isossa osassa kirjeessä. Lähettäjä uhkasi, että jos se tulisi eetteristä, tapahtuisi pahoja.

Toisena polemiikin aiheena kirjeissä oli niin ikään ruotsinkielisen ohjelmiston puolella 1985 nähty Matti Yrjänä Joensuun romaaniin perustuva Harjunpää-sarja Harjunpää ja ahdistelija (Harjunpää och antastaren).

Ruotsinkielisissä kirjeissä uhattiin sytyttää ohjelmapäällikön kotitalo bensiinillä niin, ettei hän pääsisi talosta ulos. Uhkaus ei jäänyt pelkiksi sanoiksi. Marraskuussa 1985, reilu puoli vuotta ennen Kiurun saamaa kirjepommia, kyseisen ohjelma­päällikön talo yritettiin polttaa. Onnekkaasti henkilövahingoilta säästyttiin.

Yleisradion hallintorakennus sijaitsi 80-luvulla vielä Töölön Kesäkatu 2:ssa. Kirjepommi räjähti rakennuksen seitsemännessä kerroksessa pääjohtajan toimiston viereisessä huoneessa.

Yleisradion hallintorakennus sijaitsi 80-luvulla vielä Töölön Kesäkatu 2:ssa. Kirjepommi räjähti rakennuksen seitsemännessä kerroksessa pääjohtajan toimiston viereisessä huoneessa. Kuva: IS/LEHTIKUVA/MARTTI PELTONEN

Kaksikielinen tekijä?

Ruotsinkielisen osaston ohjelmapäällikkö arveli kirjeiden tekstien perusteella tekijän olevan kielellisesti lahjakas henkilö, jolla on hyvä peruskoulutus.

Suomenkielisissä kirjeissä oli mukana myös alatyylistä tekstiä. Osa kirjeistä oli kirjoitettu käsin, mikä tuntui erikoiselta. Käsialanäytteen julkitulon perusteella tekijän olisi ollut vaikeampaa piilotella henkilöllisyyttään.

Poliisi arveli, että sekä ruotsinkielisen ohjelmajohtajan uhkauskirjeet että kirjepommin lähettäneen tunnustuskirjeet olivat mitä ilmeisemmin saman tekijän työtä.

”Niihin aikoihin arveltiin, että kyseessä olisi voinut olla hurriviha”, Kiuru muistelee.

Kirjeissä oli sisältöä, joissa kritisoitiin ”ruotsinkielisen mafian hallitsemaa yhtiötä”.

Poliisi uskoi kahdella kielellä kirjoitettujen kirjeiden perusteella, että tekijä on kaksikielinen. Profiloinnin mukaan Harri Likainen oli melko hyvin koulutettu, Uudellamaalla asuva suomenruotsalainen. Poliisi arveli, että Harri Likainen olisi saattanut taustatietojen, asenteidensa ja ajatustensa puolesta olla tuttavapiirissään hyvin tunnistettavissa.

Tekijällä oli myös kyky rakentaa toimiva kirjepommi.

”Kuka tahansa ei olisi osannut rakentaa pommia, mutta jos oli saanut esimerkiksi pioneerikoulutuksen armeijassa, sekin olisi ollut mahdollista. Silloin oli vielä elossa sodan käyneitä miehiä”, Kiuru arvelee.

Kuva: IS/Lehtikuva

Kuva: IS/Lehtikuva

Pian pommin räjähtämisen jälkeen vastuun kirjepommin lähettämisestä otti terroristi­ryhmä Harri Likainen. Kirjeissä tekijä hyökkäsi tv-väkivaltaa vastaan. Sama tekijä oli jo edellisvuonna ottanut Ylen ruotsinkielisen johdon tähtäimeen ja syytti Yleisradiota siitä, että se on ruotsalaismafian hallussa.

Pian pommin räjähtämisen jälkeen vastuun kirjepommin lähettämisestä otti terroristi­ryhmä Harri Likainen. Kirjeissä tekijä hyökkäsi tv-väkivaltaa vastaan. Sama tekijä oli jo edellisvuonna ottanut Ylen ruotsinkielisen johdon tähtäimeen ja syytti Yleisradiota siitä, että se on ruotsalaismafian hallussa. Kuva: IS/Lehtikuva

Kirjepommi pani turvakäytännöt uusiksi

Ylen johdon joutuminen väkivallanteon kohteeksi oli äärimmäisen harvinaista.

”Ainoa vastaava tapaus oli tapahtunut Hella Wuolijoen pääjohtaja-aikana. Tuolloin terävä toimittaja nimeltä Unto Miettinen oli huomannut pöydällä erikoisen paketin, joka osoittautui pommiksi. Hella Wuolijoki oli sosialistisen taustansa vuoksi paljon vihan kohteena. Se saattoi liittyä siihen.”

Vastaavanlaisia uhkauksia ei Kiurun saaman kirjepommin jälkeen enää tullut.

”Tekijä saattoi säikähtää asiasta noussutta laajaa julkisuutta tai pommin räjähtämistä toisen henkilön käsissä ja lopettaa.”

Kirjepommin pääseminen pääjohtajan sihteerin pöydälle ja räjähtämään asti muutti talon turvallisuuskäytäntöjä.

”Yleisradiolla ei sitä ennen ollut postin kuvausta, koska tällaista ei ollut tapahtunut aiemmin. Sen jälkeen läpivalaisu otettiin käyttöön.”

”Yleisradiolla ei sitä ennen ollut postin kuvausta, koska tällaista ei ollut tapahtunut aiemmin. Sen jälkeen läpivalaisu otettiin käyttöön.”

Kiurun saama kirjepommi oli oman aikansa vihanosoitus. Tilanne ei ole vihan puolesta mennyt vuosikymmenten kuluessa ainakaan parempaan suuntaan.

”Nykyisin digitaalisessa maailmassa viha elää ja voi hyvin.”

Kirjepommin avannut ja vammoistaan hyvin toipunut sihteeri sai sittemmin tunnustuksena Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Nykyisin 94-vuotias Kiuru eläköityi vuonna 1990.

Kirjepommitapauksen ratkeamiseen johtavista vihjeistä luvattiin aikoinaan palkkio. Tekijää kuuluteltiin Poliisi-tv:n ohjelmassa vielä kolme vuotta kirjepommin räjähtämisen jälkeen. Tekijää ei kuitenkaan koskaan löytynyt.

Rikos on jo vanhentunut. Silti mielessä on edelleen kysymys: kuka oli Harri Likainen?

Lue lisää: Supon esitutkintatiedot yllättävät – Miksi Suojelupoliisi ei vienyt 2010-luvulla yhtään tutkimaansa tapausta syyteharkintaan?

X